Messukasukka

Messukasukka on kirkollinen vaatekappale ja puku. Sitä käytetään ainoastaan ehtoollisjumalanpalveluksessa, messussa, ja silloinkin sitä käyttää vain liturgi, joka johtaa messua.^[1][2] Kasukka on iso telttamainen kangaskappale, jonka keskellä on kaula-aukko. Yleensä osa sivuista leikataan pois, jotta pappi voi paremmin liikutella käsiään. Varhaisessa kirkossa messukasukka ulottui lähes nilkkoihin. Sen kaava oli puolipyöreä kangas, joka oli ommeltu edestä yhdellä saumalla kelloksi ("kellokasukka"). Vaate taiteltiin kyynärpäiden kohdalta käsien vapauttamiseksi ja kasukka peitti kantajansa joka puolelta. Läntisessä osassa kirkkoa vaippaa alettiin kaventaa sivuilta, kunnes 1800-luvulla siitä oli jäljellä kaksi olkapäältä toisiinsa liittynyttä kapeaa kilpeä ("kilpikasukka"). Tällainen kasukkamalli oli yleinen Suomessakin vielä 1900-luvun alussa.^[1]

Messukasukka on kirkollisista vaatteista arvokkain, joka johtuu siitä että se on yleensä tehty kalliista materiaaleista kuten villasta tai silkistä. Yleensä kasukka on koristeltu kuvioin ja kristillisin symbolein; erittäin vanhoissa kasukoissa voi olla jopa kultaa ja jalokiviä upotettuna tai kiinnitettynä vaatteeseen kirjailuin. Ortodoksisessa kirkossa kasukkaa vastaava liturginen vaate on feloni.

1. ↑ ^{a b} Sarantola, Tauno & Lempiäinen, Pentti & Priha, Päikki & Fröberg, Mirja: Kirkkotekstiilit, s. 24–26, 31. Kirjaneliö, 1988. ISBN 951-600-748-1.
2. ↑ Kirkolliset asut Kirkkonummenseurakunnat.fi. Arkistoitu 18.8.2017. Viitattu 17.8.2017.